Itsensä työllistäjät, laastarit ja kulkutauti

Kirjoitukseni Itsensä työllistäjien sosiaaliturvan kohennus on vain laastaria kulkutautiin on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2014

Anu Suoranta:

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne osui lähelle muttei ytimeen HS:n haastattelussa (Kotimaa 17. 8.) itsensä työllistäjien asemasta. Rinne sanoi, että valmistelussa on yksinyrittäjille kattava kokonaisuus, joka puuttuu muun muassa sosiaaliturvaan.

Hyvä niin, mutta sosiaaliturvan kohennus on vain laastaria tilanteeseen, jossa olisi puututtava kulkutautiin, työn siirtoon työsuhteen ulkopuolelle.

Kun työtä siirretään yrittäjämuotoiseksi, työntekijältä katoaa kertaheitolla työ- ja sosiaalilainsäädännön turva. Yrittäjästatuksella nainen ja ämpäri tai nuori ja läppäri ovat vailla työsuhteeseen kytkettyjä oikeuksia, kuten kollektiivisesti neuvoteltua palkkatasoa, palkallista lomaa ja työterveyshuoltoa.

Jos palkkatyösuhteen reunan annetaan rispaantua näennäiseen yrittäjästatukseen, seuraukset on tunnistettava.

Siirrossa tylsyy työntekijän kovin työkalu, kollektiivinen neuvotteluoikeus, käyttökelvottomaksi. Kyse on myös palkkatyösuhteeseen sidottujen oikeuksien oikeutuksesta – siitä, miten turvataan eri muodoissa työtä tekevien erilaisten oikeuksien poliittinen ja sosiaalinen hyväksyttävyys.

Mikäli valintana on palkkatyösuhdeturvan takaaminen mahdollisimman monille, ratkaisu on työsopimuslain muutos. On laajennettava työsuhteen määritelmää.

Uusi määritelmä voisi kuulua näin: “Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena tai muuten työnantajasta riippuvaisessa ja alisteisessa asemassa.”

Laajennuksella merkittävä osa yrittäjyydeksi nyt naamioidusta työstä palautuisi työsuhteiseksi, ja tätä kautta tulisi sovellettavaksi koko työ- ja sosiaalilainsäädäntö.

Mikäli valintana taas on hyväksyä työn siirtäminen työsuhteen ulkopuolelle itsensä työllistämisen muotoihin, lienee paikallaan pohtia koko työsuhdeperusteisen sosiaaliturvan oikeutusta.

Anu Suoranta
valtiotieteiden tohtori,
työelämän tutkija
Helsingin yliopisto

 

One comment

  1. […] ansiosidonnaiseen pitää lyhentää niin että se vastaa palkansaajien vastaavaa ehtoa. – Kollektiivinen neuvotteluoikeus on mahdollistettava palkansaajien lisäksi myös itsensä työllistäjille. – […]

Leave a Reply to Ystäväni valokuvaaja - uuden ajan torppari Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *