Yhteiskuntalaisesta häätöäänestäjäksi

Kirjoitukseni julkaistu TeMe:n Meteli -lehdessä 4/2012

Kuntavaalit suhahtivat ohitse. Ohi monessakin merkityksessä. Ihmiset ovat jälleen ihmisiä nimillä, eikä numeroita ja ehdokkaita. Ohi on ehdokkaana itsensä myyminen kaduilla, kapakoissa ja kommenttiketjuissa. Ohi on kansalaiskuntoisten jalkautuminen rappukäytäviin, metroasemille, vaalimökeille ja markettien edustoille vakuuttamaan äänestäjiä. Ohi on television vaalipaneelit, jossa puoluejohtajat huutavat toistensa päälle sote –uudistusten malleista ja himmeleistä yrittäen vakuuttaa – taas niitä äänestäjiä. Ohi kuulemma meni, korkealta ja kovaa.
Ohi on myös vahvan poliittisen mandaatin yhteiskunta. Kaikista äänestäjistä nämä kekkerit ohitti 41,8 % äänioikeutetuista. Se tarkoittaa sitä, että 1,8 miljoonaa ihmistä ei koodattu tukkimiehen kirjanpidolla vaalilautakunnissa äänestäneiksi.

Pelkistetty todellisuus pysäyttää sohvalle

Rahattomuus ja sosiaalinen eriarvoistaminen pudottavat pois osallisuudesta. Se tiedetään. Pelkistetty todellisuus pysäyttää ensin sohvalle ja räjähtää käsiin liikehdintänä vasta kun alkaa olla liian myöhäistä sovitella. Euroopassa tonnin pätkätyösukupolvi liikuttaa katujen kapinallisina heitoillaan lähinnä kiviä ja polttopulloja.
Suomessakin jo useamman vaalin ajan on ollut selvää, että sosioekonomisesta asemasta, siis vaurauden ja työllisyyden määrästä, voi suoraan lukea äänestysaktiivisuuden. Helsingin jakomäkeläisistä 60 % ei kokenut saaneensa kutsua äänestäjyyteen. Siellä ollaan köyhiä ja syrjäytettyjä. Vauraissa osissa Helsinkiä äänestäminen otti ratkaisevasti enemmän tulta. Jännittävää olisi tietää miten pätkä- ja osa-aikatyö tai näennäisyrittäjyys korreloivat yhteiskuntaosallisuuteen ja äänestyskäyttäytymiseen. Veikkaan, että korreloi.

Rahalla ääniä

Vuoden 2012 kuntavaalit tuovat mieleen 1900-luvun alun pelin hengen. Tuolloin kunnallisvaleissa äänivaltaa riippui julkilausutusti veroäyreistä. Äänioikeuden vei veronmaksukyvyn puute. Kuulostaapa tutulta. Ne, jotka 1900 –luvun alussa maksoivat enemmän äyrejä, käyttivät myös enemmän äänivaltaa. Tämäkin kuulostaa perin tutulta. Yhdellä veroäyrillä sai yhden äänen, kahdelta kaksi jne. aina 25 ääneen asti. Tulee mieleen, että voisiko Tilastokeskus laskea käytetyn äänen ja tulotason suhteen ja näin läpivalaista paluun varallisuuteen perustuvaan yhteiskuntavaikuttamiseen.

Kansa ei tyytynyt tarjottuun

Toisin kun äänestyspassiivisella 2000-luvulla, Ilmari Kiannon punaisen viivan vetelyn aikaan 1900-luvun alussa äänekäs kansa ei tyytynyt siihen rooliin mitä sille tarjottiin. Se vaati muutosta, se vaati valtaa. Se oli liikkeessä joukkomitoin. Se vaati reformeja ja vallan kumousta, kieltolakia, naisten tasa-arvoa ja osuustoimintaa. Reippaat sata vuotta sitten tapetilla oli käsitys tarpeitaan ja halujaan artikuloivasta kansasta ja kansalaisuudesta. Kyse oli vahvasta osallisuudesta, yhteiskuntalaisuudesta. Työväenliike syntyi, ei vaan asettunut, edustamaan yhteiskuntalaisuuden päämääriä.
Viime vuosisadan alun yhteiskunnalliseen liikkeeseen osallistujien tavoitteena ei ollut pelkkään häätöäänestykseen osallistaminen säännöllisin neljän vuoden välein. He eivät olleet äänestäjiä, vaan äänekkäitä kansalaisia tarpeineen. Äänestäminen oli keino, ei päämäärä.

Yhteiskuntaopetuksen himmailu

1900-luvun alun kansaa ei tarvinnut vakuuttaa, vaan se oli vakuuttunut oikeutuksestaan hallita ja suunnata asioita. Kyllä kansa tiesi. Nyt suunta on toisin päin. Kansalle kerrotaan, mitä kerrotaan. Systeemaattisesti on muutama vuosikymmen kouluissa hehkutettu yrittäjyyttä ja yksilöllisyyttä. Samalla on himmailtu yhteiskuntaopetuksen kanssa ja tulokset ovat näkyvissä. Yhteiskuntaa ei jakomäissä enää ymmärretä yhteiseksi projektiksi. Tämä lieni myös tarkoitus. Yhteiskuntapoliittista-agendaa yrittää 2000-luvulla määritellä poliittinen eliitti ylhäältä alas mallein ja himmelein. Ilmeisen epäonnistuneesti.

Jyrki, älä enää tyrki

Entäs nyt. Äänet on annettu. Kaikki lienevät yhtä mieltä, että suomalaisen demokratian tila ei vakuuta. Tai tarkemmin, ne joille toimimattomuus sopii feikkaavat hyvin.  Minulla on ehdotus. Sopeisiko sinulle pääministeri Jyrki Katainen, että kaikille koulu- ja opetusasteilla toteutetaan 2000-luvun yhteiskunnan käsittämisen superlaajat opetuspaketit vailla vertaa? Äkkipäätään tulee mieleen, että keskeiset sisällöt olisivat vallan analyysi, kansalais- ja lähidemokratia sekä tämän päivän työelämän suhteet.Ilmoittaudun hommiin, vakituiseen työsuhteeseen. Vai jatketaanko samaan malliin ja jännätään vaan milloin väki kippaa Audeja katoilleen kaduilla ja lieskat valaisevat illan?

2 comments

  1. http://www./ says:

    EU GOSTARIA DE SABER SE POSSO PEGAR O VISTO P/MEU NETO DE 4 ANOS , E SE PRECISA COMPROVAR RENDA , EU JA FUI 1O VEZES P/ESTADOS UNIDOS , MINHA IRMA E MINHA SUBRINHA MORAM LA , INCLUSIVE A MINHA SUBRINHA E MADRINHA DELE ELA E FUNCIONARIA DA CONTINENTAL, PRETENDEMOS LEVAR ELE A DISNEY ,.======================================Resposta à pergunta:Um dos pais devem solicitar o visto para ele.

  2. http://www./ says:

    Thank you for another informative web site. Where else could I get that type of info written in such an ideal way? I have a project that I am just now working on, and I have been on the look out for such information.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *