Categories
Uncategorized

Hupsista. Tuli heikennettyä työehtoja.

Teoliisuuliitto TEAM:n Intiim -lehdessä 9/2014 on julkaistu arvioni teoksesta Nuorisotakuun arki ja politiikka.  Tästä linkistä: Nuorisotakuu – ehdollista kansalaisutta? lehteen. Juttu löytyy sivulta 38.

Categories
Uncategorized

Kun työnvälityksestä työtä ei saa

Tieteessä tapahtuu 5/2014 lehdessä on julkaistu arvioni Pertti Koistisen teoksestaTyö, työvoima, työvoimapolitiikka (Vastapaino 2014) . Tästä linkistä lukemaan koko tekstini: Kun työnvälityksestä työtä ei saa.

Kiinnostavinta antia prekaarin työn näkökulmasta ovat työntekijöiden
sosiaalisten oikeuksien analysointi. Pohdinta sosiaalisten oikeuksien ja ansiotyön sidoksesta
sekä ylipäätään oikeutuksesta pysäyttää miettimään. Vilkaisu omaan elämänpiiriin, jossa työ- ja
palvelusuhteiden informalisoituminen näkyy erilaisina määrä-, osa-aikaisuuksina, freelanceriutena, itsensä työllistämisenä, palvelujen vaihtosopimuksina sekä työn
teetäntänä ilman työsuhdetta ja työehtosopimusturvaa, ei ainakaan horjuta Koistisen työsuhdeperusteisen sosiaaliturvan kritiikkiä. Pikemminkin päinvastoin.

Categories
Uncategorized

Jo riittää pätkätyöntekijöitä syrjivät käytännöt

Päivän Hesarissa 8.10 on julkaistu kirjoitukseni Pätkätyöntekijät talkoilevat jo.

 

“Virkamiesten pitkän loman leikkaus nousi esiin työurien keskivaiheen pidennyskeinona (HS Kotimaa 7. 10.). Työuralla pidentämisen ja jaksamisen pihvi ei kuitenkaan ole pitkässä vaan lyhyessä päässä. Työmarkkinoilla työskentelee vakiintuneesti neljännes työvoimasta, jolla ei ole pitkää kokoaikaista työsuhdetta eikä pitkää lomaa. Nykyisellään lomaoikeus on pätkätyöntekijöitä syrjivä. Pätkätyöntekijä tekee samaa työtä mutta ansaitsee muita lyhyemmän loman. Jokainen alle vuoden määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä osallistuu jo nyt työuran pidennystalkoisiin tavalla, joka ei ole kestävä.

Työuralla jaksamisen kannalta ongelma tulee siitä, että lyhyet työsuhteet ovat toistuvia. Samalla toistuu myös lyhyt loma, ja väsymys kasvaa.”

Ratkaisukin on tarjolla. Kaikille alusta saakka 2,5 päivän lomakertymä. Kiitos. Ja lainsäätäjä. Hoida homma. Legitimiteetti on rapautunut sen myötä kun pätkätyöyhteiskunta on vakiintunut jo 1990-luvun laman vuosista. Hei haloo. Viime vuosituhannelta.

Categories
itsensä työllistäjät

Itsensä työllistäjät, laastarit ja kulkutauti

Kirjoitukseni Itsensä työllistäjien sosiaaliturvan kohennus on vain laastaria kulkutautiin on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2014

Anu Suoranta:

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne osui lähelle muttei ytimeen HS:n haastattelussa (Kotimaa 17. 8.) itsensä työllistäjien asemasta. Rinne sanoi, että valmistelussa on yksinyrittäjille kattava kokonaisuus, joka puuttuu muun muassa sosiaaliturvaan.

Hyvä niin, mutta sosiaaliturvan kohennus on vain laastaria tilanteeseen, jossa olisi puututtava kulkutautiin, työn siirtoon työsuhteen ulkopuolelle.

Kun työtä siirretään yrittäjämuotoiseksi, työntekijältä katoaa kertaheitolla työ- ja sosiaalilainsäädännön turva. Yrittäjästatuksella nainen ja ämpäri tai nuori ja läppäri ovat vailla työsuhteeseen kytkettyjä oikeuksia, kuten kollektiivisesti neuvoteltua palkkatasoa, palkallista lomaa ja työterveyshuoltoa.

Jos palkkatyösuhteen reunan annetaan rispaantua näennäiseen yrittäjästatukseen, seuraukset on tunnistettava.

Siirrossa tylsyy työntekijän kovin työkalu, kollektiivinen neuvotteluoikeus, käyttökelvottomaksi. Kyse on myös palkkatyösuhteeseen sidottujen oikeuksien oikeutuksesta – siitä, miten turvataan eri muodoissa työtä tekevien erilaisten oikeuksien poliittinen ja sosiaalinen hyväksyttävyys.

Mikäli valintana on palkkatyösuhdeturvan takaaminen mahdollisimman monille, ratkaisu on työsopimuslain muutos. On laajennettava työsuhteen määritelmää.

Uusi määritelmä voisi kuulua näin: “Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena tai muuten työnantajasta riippuvaisessa ja alisteisessa asemassa.”

Laajennuksella merkittävä osa yrittäjyydeksi nyt naamioidusta työstä palautuisi työsuhteiseksi, ja tätä kautta tulisi sovellettavaksi koko työ- ja sosiaalilainsäädäntö.

Mikäli valintana taas on hyväksyä työn siirtäminen työsuhteen ulkopuolelle itsensä työllistämisen muotoihin, lienee paikallaan pohtia koko työsuhdeperusteisen sosiaaliturvan oikeutusta.

Anu Suoranta
valtiotieteiden tohtori,
työelämän tutkija
Helsingin yliopisto