Categories
Uncategorized

Vaalikonevastaukseni HS & YLE

Vaalikoneiden vastauksista kannattaa lukea myös ehdokkaan perustelut, sillä monilta osin kysymykset ovat yleisluontoisia ja tulkinnanvaraisiakin.

Tästä linkistä pääset Helsingin Sanomien vaalikonevastauksiini ja tästä YLE:n vaalikoneen vastauksiini pääset tästä linkistä .

Ehdokasnumeroni on 616 – tässä teille valtuutettu uus! Kahden valtuustokauden, kahdeksan vuoden varavaltuutettukokemuksen pohjalta on hyvä hypätä valtuutetuksi.

Categories
Uncategorized

Taiteen ja kulttuurin hätä on uhka demokratialle

Ammattiliitoista päivää – oma työnantajani Teatteri ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry, Muusikkojen liitto ry ja Näyttelijäliitto ry julkaisivat yhdessä kannanoton, jonka Helsingin Sanomat uutisoi 13.5.2021 otsikolla

Kulttuuriala vaatii rajoitusten purkamista koskevaan päätöksen­tekoon ripeyttä ja tasa-arvoa: ”Perusoikeuksien rajoittamisen pitäisi loppua heti kun mahdollista”

Kulttuurialan ammattijärjestöt katsovat, että taide- ja kulttuuriala on osoittanut osaavansa huolehtia turvallisuustoimista ja on vastannut tilanteeseen kehittämällä uusia turvallisuusratkaisuja.

Juuri näin. Hyvä hallitus. Laittakaa AVI perustelemaan miksi kulttuuria ei avata. Nyt ei olla enää kyse oikeuden ja kohtuuden toteutumisesta rajoituksissa. Kyse on vähintään kolmenlaisesta katastrofista 1. Taiteen ja kulttuurin alalla työtä tekevät ovat monet olleet jo vuoden vailla duunia 2. Me muut ihmiset olemme olleet vuoden vailla taiteen ja kulttuurin eläviä elämyksiä ja 3. Ja tämä on mielestäni karmein seuraus. Taiteen ja kulttuurin alalla pahenee päivä päivältä kokemus siitä, että yhteiskunta ei kohtele oikeudenmukaisesti. Tämä on se, johon pitää herätä. Luottamusta demokratiaan ei saa horjuttaa, yhtään.

Categories
Uncategorized

Raideliikenteen yhtiöittäminen – ei kiitos!

Istuvan valtuuston kausi lähenee loppuaan ja päätöksentekoon valmistellaan kiireellä päätöstä HKL:n yhtiöittämisestä. Raideliikenteen yhtiöittämispyrkimysten taustalla on toive seudullisesta yhtiöstä Espoon ja Vantaan kanssa. Yhteinen yhtiö voisi hallinnoida kolmen kaupungin raiteilla kulkevaa liikennettä. Suunnitelmat ovat kuitenkin valuneet kuiviin Espoon ilmoitettua, ettei ole lainkaan kiinnostunut hankkeesta. Nyt Helsinki pyrkii kiirehtien muodostamaan yhtiön pelkästään Vantaan kanssa, vaikka sillä ei ole valtuuston päätöstä yhtiöittämisestä tai raideliikenteen rakentamisesta ylipäätään. Päätös raiteiden rakentamisesta tehdään Vantaalla vasta vuonna 2023. Näköalana on, että Helsingille jää käsiinsä yhtiö, ilman yhtäkään yhteistyökumppania tai varsinaista syytä yhtiöittämiselle.

Kuva: Pia Baffeli Parkkonen

”Pyrkimys yhtiöittää Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) aiheuttaa jo vuoden koronaepidemian keskellä varikoilla ja liikenteessä työskennelleelle HKL:n henkilöstölle lisää epävarmuutta luomalla uhkaa työehtojen heikkenemisestä” toteaa HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Anu Suoranta – Vas.

HKL:n henkilöstö vastustaa yhtiöittämistä ja henkilöstön edustajat ovat luovuttaneet Helsingin kaupunginvaltuustolle 27.4. mittavan adressin suunnitelmien pysäyttämiseksi. Henkilöstö esittää adressissa huolensa julkisen toiminnan pilkkomisesta osiin voiton maksimoimiseksi. “Täysin toimiva ja yhtenäinen julkinen palvelu halutaan pilkkoa osiin niin, että alustasta voidaan kaupitella osakkeiden muodossa parhaat palat sopiville tahoille.”

Yhtiöittämistä vastustavan adressin on allekirjoittanut yli puolet HKL:n henkilöstöstä.Henkilöstö vetoaa toiminnan olleen kannattavaa pitkään esimerkiksi isojen organisaatioon tehtyjen uudistusten myötä, joten työn tehostamisesta ei yhtiöittämisessä ole kyse. Myös seudullisen palvelutason kerrotaan olevan valmiiksi korkealla tasolla.“Meillä on liikaa esimerkkejä julkisten toimintojen yhtiöittämisestä epäonnistuneesti niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Yhtiöittäminen on peruuttamaton ratkaisu.” vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo sanoo. Lue koko kannanotto: Helsingin Vasemmistoliitto ei hyväksy kiirettä raideliikenteen yhtiöittämiselle

Categories
Uncategorized

Kivinokka on kaikkien kaupunkilaisten!

Kivinokan virkistysalueasemakaavan teon yhteydessä on julkaistu KYMP:n tilaama ympäristöhistoriallinen selvitys alueen kehittämisperiaatteista. Kaikkiaan selvityksessä on paljon hyvää, mutta onhan siellä myös kaavoittajan tilaama ajattelu siitä, että jotkut kesämajat olisivat kaupunkilaisten tiellä. Eivät ole. Kivinokan yksi juju on juurikin se tunnelma, jossa voi kulkea pitkin hobbittikyläalueita pällistellen kaikkialla. Alue on avoin kaikille ja minun on vaikea tunnistaa selvityksessä välähtelevää pohjavirettä alueen sulkeutuneisuudesta. Sanoisin, että viimeistään vuosittain järjestämämme KinoKivinokka elokuvatapahtuma on ollut magneetti ja kutsu, joka on opettanut tuhansille kaupunkilaisille Kivinokan olemassaolon. Ja juuri se oli myös tarkoitus.

Kaupungin tilaama selvitys sisältää myös kaupunkiaktivismiosuuden – se tunnistaa ja tunnustaa Kivinokka kaikille liikkeen ratkaisevan roolin Kivinokan säilymisessä kaikille avoimena virkistysalueena. Tilannekuva lähtee liikkeelle siitä, että oli esitelty kolme alueen rakentamisvaihtoa, jotka siis kaikki olivat raskaan rakentamisen vaihtoehtoja, joissa virkistysalue olisi vaihdettu taloihin, raskaimmassa vaihtoehdossa vastaaviin joita nyt rakentuu vastarannalle Kalasatamaan. Me kaupunkiaktiivit ajattelimme toisin. Juuri muualla tiivistyvä rakentaminen on perustelu Kivinokan virkistyskäytölle. Tästä tilannekuvasta raportissa kirjoitetaan allaolevan mukaisesti. En ole kaikista lauseiden totuusarvosta samaa mieltä, enkä ehkä sävystäkään, mutta kehyskertomuksen johtopäätöksestä olen samaa mieltä. Me Kivinokka kaikille -liikkeessä osasimme yhteiskuntavaikuttamisen! Ja sen ja Kivinokan arvon ymmärtävien kuntapoliitikkojen päätöksen seurauksena Kivinokka säilyi kaikille avoimena keitaana keskellä kaupunkia.

Selvityksen sitaatti kuuluu näin:

“Kaupunki esitteli kolme maankäyttövaihtoehtoa vuonna 2013. Tämän seurauksena aktivoitui pääosin Kivinokkalaisista koostuva ”Kivinokka kaikille” – kansalaisliike, joka halusi säilyttää Kivinokan virkistyskäytössä. Liikkeen tavoitteena oli saada poliitikot, kansalaismielipide Kivinokan taakse sekä Kivinokka laajemmin tunnetuksi, ja se järjesti erinäisiä tempauksia sekä oman esityksensä Kivinokan kehittämisestä virkistysalueena. Kontaktien ja yhteistyön poliitikkojen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ansiosta Kivinokka-liikkeen vaihtoehtoinen esitys esiteltiin myös lautakunnassa, jossa päätettiin Kivinokan suunnitteluperiaatteista keväällä 2014. Lautakunnalle esiteltiin kaupunkisuunnitteluviraston vaihtoehtotarkastelujen ja viitesuunnitelman pohjalta muodostamat Kivinokan suunnitteluperiaatteet, joiden tavoite oli tehdä Kivinokasta n. 6000 asukkaan tiivisti rakennettu, puukerrostalovaltainen, ekologisesti kestävä kaupunginosa, jossa on asumista, virkistystoimintaa sekä historiallisesti arvokkaita alueita ja tiiviimpi liittyminen naapurikaupunginosiin meren ylittävän kävely- ja pyöräilysillan ja Itäväylän ja metroradan avulla peittävän kannen avulla. Nämä periaatteet, jotka olisivat mahdollistaneet Kivinokan osayleiskaavan laatimisen, kaatuivat kuitenkin niukasti äänin 5-4 lautakunnassa 2014 keväällä Kivinokkalaisten riemuksi. Lautakunnassa päätettiin, että Kivinokan jatkosuunnittelu tutkii Kivinokan kehittämistä virkistysalueena. Kivinokka kaikille – liikkeen perintönä järjestetään edelleen vuosittain Kino Kivinokka – ulkoilmaelokuvatapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 2013. Tapahtumalla haluttiin tehdä maineeltaan sisäänpäin lämpiävästä Kivinokasta houkuttelevampi kaupunkilaisille, ja siten vastustaa Kivinokan rakentamista.”

Tähän lopuksi totean. Toivottavasti korona sallii, niin päästää jälleen elokuussa 2021 KinoKivinokkaan katsomaan upeissa puitteissa leffaa. Tervetuloa kaikille avoimeen Kivinokkaan!

Kuva on esittämästämme vaihtoehtosuunnitelmasta.

Categories
Uncategorized

Jotta artisti ei maksaisi…

HS 1.3.2021 julkaistiin mielipidekirjoitus otsikolla “Freelancereiden asemaa on parannettava”. Ymmärrän kirjoittajien hyvän tarkoituksen parantaa freelancereiden asemaa. Mutta nyt on syytä myös hetkeksi pysähtyä miettimään, koska tässä kirjoituksessa asioita menee myös pieleen.

Freelancer tarkoittaa sekä palkkatyössä työtä tekevää, että myös esim. laskutuksella tai työkorvauksilla työtä tekevää. Palkkatyössä työtä tehdessään eli määräaikaisessa työsuhteessa freelancer EI OLE kaiken työsuhdeturvan tai tarkemmin kaiken työlainsäädännön ulkopuolella. Toistan, Ei OLE. Kun työtä tehdään palkkatyösuhteessa, niin silloin työsuhdetta turvataan myös työsuhteen säädöksillä. Määräaikaisessa työssä työn tekeminen usein tuottaa kyllä esim. lomaoikeuksien vajaata käyttöä ja eriarvoisuutta riippuen työsuhteen pituudesta. Ja se on ongelma, mutta siitäkin huolimatta freelancer ei ole palkkatyösuhteessa ollessaan kaiken työsuhdeturvan ja työlainsäädännön ulkopuolella.

Sen sijaan silloin kun freelancer tekee työtä työkorvauksilla tai laskutuspalveluilla. Silloin hän ON KAIKEN työsuhteen turvan ulkopuolella. Ja tähän ammattiliittojen itsensätyöllistäjien yhteistyöverkosto ITSET – ryhmä ( jossa kirjoittajien edustama Takukin on mukana) on ajanut ratkaisua, että lopetetaan lainsäädännöllä työn naamiointi palkkatyösuhteen ulkopuoliseksi. Tämä työlainsäädännön muutos on kirjattu (Rinteen) ja Sanna Marinin hallitusohjelmaan: Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.” ja on myös tarkistetusssa lainsäädäntösuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto julkisti 4.2.2021.

Eli nyt tarkkuutta mitä sanotaan, koska asiantuntemus on osa vakuuttavuutta yhteiskuntavaikuttamisessa. Itse olen Temen edustaja ITSET -ryhmässä ja ko. mainion verkoston perustaja 2010- luvun alusta, kun olin pari vuotta pätkätyössä SAK:ssa. Joten jo on aika, että saadaan tämä heikon työmarkkina-aseman ryhmän asiat kuntoon, ettei työtä pääse tuosta noin vaan teettämään palkkatyösuhteen ulkopuolella. Toistan. Kirjoittajilla on hyvä tarkoitus, mutta siitäkin huolimatta asiat pitää sanoittaa täsmällisesti, jotta freelancereina työtä tekevät tulevat kohdelluksi oikein. Kyse ei ole freelancerien identiteetistä, ei mistään kolmannesta kategoriasta palkkatyön ja aidon yrittäjyyden välimaastossa, vaan siitä, että nykyisellään työtä naamioidaan muuksi kun palkkatyöksi. Ja nykyisellään artisti maksaa viulut.

Categories
Uncategorized

Muuttuvan työelämän vaikuttamista syksystä 2017 koronakevääseen 2020

Aloitin Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitossa työehtoasiantuntijana lokakuussa 2017. Blogi on ollut hieman jäähyllä siitä saakka, mutta tässä muutama merkintä työelämätekemisistäni syksystä 2017 koronakevääseen 2020.

Julkaisut:

  • Olen osallistunut kutsuttuna asiantuntijana Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Tulevaisuusselonteko II asiantuntijapajaan 8/2018, jonka tuloksena on julkaistu Jakamistalous ja alustatyö, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018

Eduskuntakuulemiset:

  • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Asiantuntijakuuleminen aiheesta itsensätyöllistäjät. Asia: VNS 6/2017, 15.11.2017, kirjallinen lausunto Suoranta
  • Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta asiantuntijalausunto: Asia: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa, 29.11.2018, kirjallinen lausunto Suoranta

Ja tokihan on työpäiviini on mahtunut tes-neuvotteluja, ITSET- ryhmän yhteistä asiantuntija-ajattelua ja lobbausta, luottamusmieskoulutusta kehittämisineen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuukoulutuksen järjestämistä ja paljon muuta. Yhtä kaikki, saatan palata blogini pariin viime vuosia tiheämmin 🙂

Categories
Uncategorized

Kirja-arvio Uudesta työväestä Helsingin Sanomissa

Kirjoitan 6.6.2017 Helsingin Sanomissa otsikolla:

Työelämän muutos ei ole tulevaisuutta, vaan se on läsnä jo nyt

Uusi työväki -tietokirjan mukaan ihmisten etuja ajavien tahojen alkaa olla aika irtautua palkkatyökeskeisyydestä. Koko tekstiin klikkaamalla tästä.

https://intokustannus.fi/wp-content/uploads/2017/04/into_uusi_tyovaki_markkinointikansi.jpg

Categories
Uncategorized

Fanfaari kansanvallalle #344 #Anu valtuustoon

Tänään klo 17.30 töräytellään Narinkkatorilla fanfaarit kansanvallalle. Sunnuntaina käytä ääntäsi ja käytä se järkevästi. Mainonta on osa elämäämme – siihen käytetettävissä olevan rahan määrä näkyy käväisyllä sinivihreäksi tapetoiduissa metroissa ja käytävissä. Mainosraha ei kuitenkaan takaa linjaa; päivän tarjoukset ovat huomisen kalankääreitä.

Äänestä linjaa. Äänestä kaupunginvaltuustoon painotus pois sinivihreästä. Olen ollut kuluneen kauden vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän jäsen varavaltuutettuna ja siinä ryhmässä haluan jatkaa, nyt varsinaisena valtuutettuna. Tiimissä olen valtuustokaudella 2013-2017 nähnyt ja ollut osa linjakkuutta, osaamista, intohimoa, väittelyitä, remakkaa naurua ja tekemisen meininkiä. Kuntapolitiikkaa on aina yhteistyötä, työnjakoa ja yhdessä miettimistä.  Äänestä Helsingin vasemmistolle taitava ryhmä listalta numeroilla 236-362. Valinta on sinun.

Categories
Uncategorized

HeKa kuntoon!

Helsingin kaupungin asunnot Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö.  HeKa Oy:n omistavat siis helsinkiläiset.   Yhtiössä on kuitenkin demokratiavaje, joka näkyy vallankäytön, asiakaspalvelun, viestinnän ja remonttiepäselvyyksien ongelmina. Yhtiön asenteesta voi lukea ymmärtämättömyyttä siitä mitä voisi olla kaupunkilaisuus, vuokra-asuminen ja tämän ajan asukasdemokratia.

Helsingin kalliilla asuntomarkkinoilla kaupungin asunto on pienoinen lottovoitto, mutta vaikuttamisessa oman kodin asioihin on suuria ongelmia. Viimeisenä on ollut tapetilla Jätkäsaaren uuden pitsitalon kosteusongelmat, jossa asukkaita ei oteta vakavasti. Omaa kokemusta HeKa:n kanssa väännöstä on, kun HeKa täysin tarpeettomasti irtisanoo asukkaita kodeistaan julkisivuremotin vuoksi. Siitä kirjoitukseni HS 28.5.2015 ”HeKa haluaa näyttää ja käyttää irtisanomisvaltaa”. Asukkaat jyrätään, eikä heilla ei ole todellisia vaikutusmahdollisuutta kotiensa remontteihin. Valta ulottuu lähinnä kukkaruukuista päättämiseen.

Yhtiö ei kuuntele, eikä kunnioita asukkaita. Vuonna 2016 tehdyissä remonteissa HeKa asennutti muovimattoja lattioihin, vaikka niiden on todettu olevan sisäilmariski ja laminaatit olisivat halvempia.  Lopputuloksena 1980-luvulla rakennetussa talossa oli kaksiossa kolmea erilaista ja eri ajan muovimattoa. Tätä ei varsinaisesti voi pitää muuna kuin typeryytenä. Asuntoja ei ymmärretä ihmisten kodeiksi ja asukkaita täysivaltaisiksi kaupunkilaisiksi. Yhtiö myös tuottaa turhaan epävarmuutta irtisanomalla asukkaat kodeistaan remonttiajaksi. Vuokrasopimukset voi aivan hyvin jättää remonttiajaksi lepäämään, vastaavana käytäntönä kun auton seisontavakuutuksessa.

Yhtiön ajatus asukasdemokratiasta pohjautuu logiikkaan, jossa talotoimikuntaan valittu urhea joukko sitoutuu vuosikausiksi edustamaan asukkaita. Kaunis yhdistystoiminta-ajatus, mutta toimii heikosti tässä ajassa.

HeKa Oy:n toiminta onkin aika ajatella uusiksi.  Päätöksenteosta ja myös asioiden valmistelusta on tehtävä avointa.  2010-luvun asukasdemokratiaan on rakennettava nykyaikaisia suoria vaikutuskanavia. HeKa:n pitää myös käynnistää moderniin kaupunkilaisuuteen ja ekologisuuteen kannustavia kimppa-auto-, aurinkopaneeli-, viherkatto- ja laatikkoviljelyprojekteja.

Valta HeKa:ssa on viisijäsenisellä hallitukselle, joka koostuu apulaiskaupunginjohtajasta, kahdesta kaupungin virkamiehestä ja kahdesta asukasedustajasta. Esittelijä on toimitusjohtaja. Virkamiehistö muodostaa enemmistön ja käytännössä asukasedustajat ovat päätöksissään täysin yhtiön tietojen varassa. Asukasedustajajärjestelmä on myös niin monimutkainen ja moniportainen himmeli, että sen selvittäminen vaatisi aktiiviseltakin asukkaalta liudan organisaatiotutkijoita tuekseen.

Valta helsinkiläisten omistaman yhtiön päätöksiin on palautettava kaupunginvaltuustolle, sillä 47 000 asunnossa on kiinni valtava kaupungin omaisuus; suuria rahoja liikkuu vuokratuloina ja remonteissa.  Myös 90 000 HeKa:n asunnoissa asuvan ihmisen etu on se, että he voivat olla yhteydessä kaupunginvaltuuston jäseniin asumiseen liittyvissä kehittämisissä, toiveissa ja ongelmissa. Kasvoton yhtiövalta ei asukkaiden kanssa kommunikoi.

Categories
Uncategorized

Värivalinnoilla on väliä naisten työn ehdoille – Palmian yhtiöittäminen

Kuntavaaleissa 2017 on olennaisilta osin kyse suhtautumisesta yhtiöittämiseen ja naisten työn arvostamiseen. Sitä saa ja pitää mitata kaupunginvaltuustossa tehdyillä päätöksillä. Menossa olevalla valtuustokaudella vuonna 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti yhtiöittää osan Palmiasta sinivihreiden päättäjien enemmistöllä.

“Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu”: kirjoittavat Laura Mankki ja Helena Hirvonen artikkelissaan Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen:kun köksäys ja kuuraus kilpailutettiin. Mankin ja Hirvosen artikkelin keskiössä on Palmian yhtiöittäminen.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Palmian osittaisesta yhtiöittämisestä syksyllä 2014. Yhtiöittäminen koski kiinteistö-, ravintola-, turvallisuus- ja siivouspalveluja. Yhteensä kyse oli n. 1400 työntekijästä.  Äänestys oli tiukka, päätös tehtiin luvuin 43-41. Kyseessä oli mm. 600 matalapalkkaisen siivoojan työnteon turvallisuudesta ja ehdoista. Olen ollut kuluneen valtuustokauden Palmian, sittemmin Helsingin Palvelukeskuksen johtokunnan jäsenenä. Olen toiminut johdonmukaisesti yhtiöittämistä vastaan, koska mitään pakkoa yhtiöittää ei ollut.

Yhtiöittämispäätös syntyi kaupunginvaltuustossa vihreiden, kokoomuksen ja Rkp:n enemmistön äänin. Sinivihreä enemmistö siis. Vihreiden 19:sta valtuutetusta neljä vastusti yhtiöittämistä. Näistä neljästä valtuutetusta kaksi loikkasi vasemmistoon ja kaksi muuta eivät ole ehdolla kuntavaaleissa 2017.

Yhtiöittämistä vastustivat vasemmistoliiton, Sdp:n, perussuomalaisten, keskustan, ja kristillisdemokraattien ja Skp:n valtuutetut. Linkki äänesyskarttaan tästä

Mikään pakko Palmiaa ei ollut yhtiöittää ja ylipäätään näytöt julkispalveluiden markkinaistamisen hyödyistäkin ovat perin kiistanalaisia.  Mikään laki ei edellyttänyt Palmian kiinteistö-, siivous-, ja turvapalveluiden yhtiöittämistä. Silti se tehtiin. Kyseessä oli ideologinen, oikeistolainen valinta, kun 1400 työntekijän arki alistettiin markkinoiden ehdoille.

Kun minulta kysytään mitä eroa on vasemmistolla ja vihreillä, niin tulen aina vastaamaan, että vasemmisto ei paiskaa matalapalkkanaisia markkinoiden armoille, kilpailuun avoimille markkinoille, joissa voittoa on tahkottava tinkimällä joko raaka-aineista tai työvoimakuluista. Tein väitöskirjani työmarkkinalogiikasta ja matalapalkkanaisten työn ehdoista nimellä Halvennettu työ (Vastapaino 2009) ja väitän ymmärtäväni työmarkkinamekanismeista enemmän kun aina tahtoisin.

Palmian yhtiöttämisessä kyse ei ollut kustannustehokkuudesta tai huutavasta tarpeesta parempaan taloudenpitoon. Palmia yhtenäisenä liikelaitoksena tuotti voittoa, eikä ollut millään muotoa Helsingin kaupungille rasite. Päinvastoin.

Markkinehtoisilla kentillä kilpailu on kovaa. Erityisen kovaa se on kansainvälisten yritysten johtamassa siivousbisneksessä. Onkin selvää, että erityisesti työvoimaintensiivisellä siivousalalla kilpailuetua haetaan pitkällä aikavälillä palkkakustannusten minimoinnista, sillä yhtiön ensisijainen tehtävä on voiton tavoittelu. Valtuuston kirjaamat tahtotilat palkkatasosta ovat heikko suoja, kun liikkeenluovutuksen jälkeiset vuodet kuluvat.

Siinä missä kuntatyönantaja on taannut henkilöstölleen kohtuulliset työehdot, yhtiöittäminen luo painetta työehtojen heikentämiselle. Se, että työn prekarisoitumista vauhditetaan kaupungin päättäjien – toistan vielä kokoomuksen, vihreiden ja rkp:n päättäjien – toimesta ei ole se suunta, jolla Helsingistä tehdään parempi. Matalapalkkaisten-, maahanmuuttaja- ja naisvaltaisen palvelujen tehostaminen markkinaistamisella on tie, jolla ei ole voittajia.