Kirjoitan Tieteessä tapahtuu 6/2016 -lehdessä otsikolla Jobismin foinikialaiset.
On helppo hyväksyä kirjoittajien erittelemät vapaan joukkoliikenteen ja perustulon, jota osuvasti nimitetään elämäntuloksi, kaltaiset reitit autonomiaan.
Myös porvarillisen tiedeyhteisön tuottamaan (tilasto) tietoon tukeutuminen tilanteessa, jossa työelämän huonontumisen signaaleissa olisi luotettava ihmisten kokemuksiin ja aisteihin, on helppo tunnistaa viimeaikaisesta työelämän tutkimuksen debatista.
Kyse on Eetu Virenin ja Jussi Vähämäen kirjasta Seutu joka ei ole paikka. Kapitalismi ja metropoli. Tutkijaliitto 2015.
Koko kirjoitukseen pääset linkkaamalla tätä